| Current mood: | irritated |
| Current music: | Marilyn Manson - The Death Song |
my name is Buck and i came here to fuck.
aika homoo. heti kun luulee et on hyvä mieli niin alkaa alemmuuskompleksoida typeristä asioista ja sitten alkaakin jo itkettää ja sen jälkeen yrittää saada sitä hyvää mieltä takaisin kovin hyvin onnistumatta. onneksi on boman-jutut. hihah.
kil billin näin tänään. oli kerrassaan mainio. ehkäpä pystytän alttarin quentin tarantinolle. olen sitä jo hetken miettinyt ja nyt voisi tosiaan tehdä sellaisen. hieno musiikki ja ooh. salikin oli vaan puolillaan ja lisäksi suht viksuja yksilöitä. on se ihme juttu toi K18. kovasti harventaa ainakin täällä porissa sitä tepikantaa elokuvissa. paitsi että RotK tulee luultavasti olemaan tuskaa yleisön takia. yritän edes vähän välttää sitä paskaa menemällä vasta tammikuussa kattelemaan sen lehvan. trailerin näin tänään ekaa kertaa ja se oli aika uuhaah. paras sormusten herra-traileri mitä ikuna oon nähny. lux aeterna tosin puuttu pöh.
töissäkin vaikutin tänään nelisen tuntia. ei muuten mitn valittamista ois kun hyvää kaakaotakin saa 20 sentillä mut kun korva alkoi taas vittuilla. lyhyt yhteenveto niille jotka eivät vielä ole kuullet korvatarinaani: korvalääkärin mukaan joku lihastulehdus, lääkkeeksi buranaa ja lihaksia rentouttavia tabletteja. tammi kuussa kuulotestiin, koska ilmeisesti vasen korva kuulee huonommin. huimaus ja pyörrytys vaivaa myös. lääkäri sanoi ettei kasvainta voi sulkea pois kun äidillä sellainen oli ja on vissiin jossain määrin periytyvää. mut ei mulla sellasta oo. ei oo ees sellasii oireita (tai on mut ei nii pahoi) ku äidil. no mut siis korva alkoi särkeä ihan saatanasti, meinasin oksentaa. meni ohi heti kun sain luurit pois korvilta mutta arvatkaapa vaan mitä korva tykkäsi kill billistä? tykkäsi hyvinkin, mut kipuili vaan kauheana. ja nyt sattuu edelleen ja yritän turruttaa itseäni burana nelisatasilla.
ja lisää terveyswhinetystä (syyttäkää itseänne, väititte haluavanne kuulla). oli tänään nupo-lääkäri ja kun olin tarpeeksi itkenyt sille unettomuuttani niin täti oli toki tunkemassa unilääkkeitä. joille sanoin niin tiukasti ei että oisitte olleet musta ylpeitä. tunnetustihan (vanhempieni mielestä) en haluakaan mitään muuta elämältäni kuin kotona makaamista ja erilaisten lääkkeiden napsimista. no kuitenkin käski vähentä nykyisten lääkkeiden annostusta ja kirjoitti jotain uutta jonka sit alotan parin viikon päästä. kuulemma sellanen unensaantia helpottava mielialalääke. and i'm proud to be me. vitut.
mutta joo. läpäläpä ja sillee. voisin kai lopettaa tältä erää.tarvii psyykata itteään et jos vaikka piipahtaisi koululla välillä. okok.
PS. hihi toi manson. oikein angstaan hei.
(Post a new comment)
(Post a new comment)
|